sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Tuppi

Veitsen valmistuttua on aika tehdä tuppi. Tupen tarkoituksena on suojata terää kosteudelta ja naarmuilta sekä estää sitä uppoamasta kantajaansa. Tuppeja voidaan nykyään tehdä puusta, muovista, kydexistä, nailonista ja monesta muusta, mutta nahka on ehkä perinteisin ja vanhin tuppimateriaali.

Alkuperäisenä suunnitelmana oli tehdä tupesta leveä ja syvä, jolloin veitsi asettuisi tuppeen jättäen kahvasta vain 1/3 näkyviin mutta en ollut varma sen onnistumisesta, sillä veitsen väistin olisi helposti tuottanut ongelmia tupen istuvuuteen. Päädyin tekemään tupesta hieman riisutumman mallin. Kerroksittain kasattu tuppi suojaa ainoastaan veitsen terää ja vyölenkkiin kiinnitetty napillinen nauha varmistaa veitsen pysymisen tupessa.

Toinen versio alkuperäisestä suunnitelmasta.
Lopullinen suunnitelma.
Aloitan leikkaamalla tupen keskiosan, joka suojaa terän hamaraa ja leikkaavaa reunaa. Leikkaan nahasta kaksi hieman terää isompaa palaa ja leikkaan keskeltä terän kokoiset palat pois, johon terä asettuu sopivasti. Lopuksi liimaan palat yhteen.



Tupen etu- ja takaosan leikkaan hieman tukevammasta nahasta.

Kuvassa myös kotikutoinen nahkaveitsi. Terän molemmat reunat on teroitettu ja sopivat eri tarkoituksiin.
Ennen tupen liimaamista teen tupen etuosan kuvioinnin. Piirrän kuvion nahkaan, kostutan kostealla pesusienellä ja painan kuvion varovasti kuviointipunsselilla.





Kun kuvio on kevyesti painettu nahkaan, voin aloittaa ääriviivojen syventämisen. Käytän samaa punsselia mutta tällä kertaa nakutan kuvion syvemmälle vasaran avulla.

Pala vuolukiveä toimi sopivana alasimena.


Tässä vaiheessa myös hyvä värjätä nahkat. Värjäykseen käytän vahvaa mustaa narviväriä.

Ääriviivojen painamisen lisäksi käytin pyöreää punsselia kuvion reunojen pyöristämiseen, jotta kuvio nousisi esiin.


Tupen vyö lenkki koostuu kahdesta osasta, joista toisen ompelen kiinni tuppeen ja se liitetään toiseen metallirenkaalla. Taitan nahkapalan, rei'itän naskalilla ja ompelen kiinni takaosaan.


Liimasin väliosan väliaikaisesti ja tarkistin, että terä istuu paikoilleen.


Värjäsin lenkin ja ompelin satulasepän ompeleella.

Lankojen päät on hyvä sulattaa sytkärillä litteäksi, jotta ne eivät pääse karkaamaan ja purkautumaan.
Lisään takaosaan vielä oman nahalle tarkoitetun merkkini.



Liimaan väliosan kunnolla paikoilleen ja rei'itän naskalilla valmiiksi ompelua varten.



Sitten liimaan etuosan paikoilleen ja leikkaan ylimääräisen nahan pois.



Etuosa on vielä rei'itettävä, jonka jälkeen se voidaan ommella.